Paraisten energiaa pursuava strategiatyö

Todellinen energiaruiske! Näin kuvaillaan Paraisten kehitysprosessia.
– Väitän, että mikään toinen kunta ei ole tehnyt samanlaista syväsukellusta siihen, mitä asukkaat todella haluavat. Pulppuava energia on tarttunut kaikkiin, sanoo kaupunginjohtaja Patrik Nygrén.

Kaikilla Suomen kunnilla on oltava tulevaisuusstrategia. Suuntaviivat vetää usein johtaja tai pari. Valtuusto saa toimia kumileimasimena.

Paraisilla tehtiin päinvastoin. Täällä virkamiehet lähtivät haastattelemaan asukkaita.

– On uskallettava hellittää otetta ja uskoa siihen osaamiseen, jota kunnassa on, sanoo kaupunginjohtaja Patrik Nygrén.

 

Yli sata osallistui

Parainen heittäytyi prosessiin, jossa asukkaat ovat toimijoina. Toista sataa kuntalaista on osallistunut haastateltavina, keskustelijoina sekä osallistumalla tulevaisuustyöpajoihin.

– Mielestäni olemme todella saaneet ihmiset osallistumaan, sanoo tyytyväinen Nygrén.

Menetelmän esitteli konsulttitoimisto LearningMiles ja kaupunginjohtaja kertoo, miksi juuri se valittiin monien tarjolla olleiden vaihtoehtojen joukosta.

– LearningMilesin voima on osallistumiseen perustuvassa menetelmässä, heidän ajatuksensa vastaavat odotuksiamme.

 

Ensimmäinen askel: esimiehet ja poliitikot

Kun suurin osa prosessista on ohi, keskeistä on mukana olemisen tunne ja näkemys siitä, mitä tulee tehdä, Nygrén sanoo.

– Tämä on ollut oppimista meille kaikille.

Työ alkoi runsas vuosi sitten, tammikuussa 2017. Johtoryhmän kick off-tilaisuuden jälkeen ensimmäinen tehtävä oli saada kaupungin kaikki 75 esimiestä mukaan. He saivat tulevaisuustyöpajassa tehtäväkseen haastatella uudet ja vanhat valtuutetut.

– Näin saimme mukaan vanhojen viisautta ja uusien innostusta, sanoo Nygrén.

 

Toinen askel: virkamiehet ja asukkaat

Yhteensä tuhannesta vakinaisesta työntekijästä sata innostui lähtemään mukaan. He jättivät työpöytänsä ja jalkautuivat kaupungin eri puolille. Iniö, Houtskari, Korppoo ja Parainen olivat yhdistyneet vuonna 2009.

Nyt oli hyötyä konsultin menetelmistä, joita olivat nettisovellus ja digitaalinen opinpolku erilaisine tehtävineen.

Eräs tehtävä oli pareittain haastattella neljää henkilöä; kahta työtoveria ja kahta kunnan asukasta.

Avointen kysymysten sijaan lähdettiin käytännön tilanteista, esimerkiksi ”aktiivinen eläkeläinen” , ”uusi asukas Paraisilla” ja ”talonrakentaja”. Sitten tulivat jatkokysymykset, esimerkiksi mitä palveluja tarvitset, mitä muutoksia näet?

– Asukashaastattelujen kautta rakensimme ympäristöanalyysimme. Ihmiset ovat valtavan tietoisia, he elävät jo toinen jalka tulevaisuudessa, kommentoi Nygrén.

Strategiatyöhön osallistuneet työntekijät olivat muutosagentteja ja pitivät työtovereitaan ajan tasalla strategiaprosessista. Strategiatyöpajoissa yhdistettiin haastattelumateriaali kuudeksi tulevaisuuskertomukseksi, jotka edustavat paraislaisten erilaisia elämänpolkuja.

 

Luova saaristo

Jokainen strategia kiteytyy muutamaan sanaan, jotka kuvaavat tietä ja päämäärää. Paraisilla ne ovat kaksi sanaa: Luova saaristo.

– Luova saaristo määrittelee sen, miten paraislaiset näkevät tulevaisuutensa. On merkittävää, että ei käytetä kaupunki-sanaa, ja sana luova heijastaa asennetta että tämä aiotaan ratkaista. Viesti on: Kaikki ovat tervetulleita, mutta kaikki ei ole valmista, tule tänne ja rakenna oma unelmien kaupunkisi! tulkitsee konsultti ja valmentaja Annika Häggblom LearningMilesista.

Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg on osallistunut prosessiin ja hänelle Luovalla saaristolla on oma merkityksensä.

– Se merkitsee käytännössä, että meidät on kasvatettava koululaiset luovuuteen. Meidän on itse luotava työpaikkamme, emme voi istua ja odottaa, että joku toinen järjestää ne meille. Saaristossa on aina pitänyt olla luova selvitäkseen haastavista olosuhteista.

Edelleen Lundberg puhuu aloitteen ja kokeilun tärkeydestä ja luvasta epäonnistua.

– Tarvitsemme sallivaa kulttuuria, sen suhteen meillä kaikilla on opittavaa, sanoo Lundberg.

 

Viisi painopistealuetta

Syksyllä 2017 aloitettiin tulevaisuuspajoissa uusien valtuutettujen kanssa. Tuloksena luotiin viisi painopistealuetta.

– Syntyi hyviä keskusteluita, kukaan ei voinut kysyä,että kuka tämän on keksinyt. Viittasimme haastatteluihin, Nygrén sanoo.

 

Olette keränneet suuren määrän materiaalia ja luoneet painopistealueet, mutta mitä konkreettisesti tapahtuu?

– Olemme jo toimeenpanovaiheessa, sanoo Nygrén.

Kaikki ne ajatukset ja ehdotukset, jotka on kerätty haastatteluissa ja työpajoissa on yhdistetty toimintasuunnitelmaksi. Tässä on taas ollut apua konsultin sovelluksesta ja metodista.

– Konsultti on auttanut menetelmissä ja suunnittelussa mutta olemme kyllä itse vetäneet työpajat, sanoo Nygrén.

 

Kieli ja yhteydet

Käytännön kysymyksistä pinnalla on ollut mm. kysymys toimivista yhteyksistä. Mutta se, että saarien välillä pystytään liikkumaan, on niin itsestäänselvyys, että sitä ei ole kirjoitettu strategiaan.

– Yhteydet eivät ole kunnan omaa toimintaa, mutta lobbausta hyvien yhteyksien puolesta tapahtuu koko ajan.

Monet paraislaiset ovat töissä Turussa ja voivat hankkia aluelipun. Matka Turusta Paraisille kestää vain 25 minuuttia.

Myöskään kaksikielisyyden ei tarvitse olle painopistealue.

– Sujuvan kaksikielisyyden puolesta toimiminen kuuluu päivittäiseen työhömme, sanoo Nygrén.

 

1 000 ehdotusta!

Strategiatyössä 70 esimiestä työskenteli yhdessä henkilökunnan kanssa. Tavoitteena oli esittää vähintään kaksi konkreettista esitystä. Kaikkiaan tuli 700:sta 1000:een ehdotusta asukkaille paremman kunnan rakentamiseksi.

Sitten tuli ajankohtaiseksi johtoryhmän työpaja, johon osallistuivat kaikki esimiehet sekä kaupunginhallitus.

– Arki tulee tietenkin näyttämään, mitkä monista ehdotuksista voidaan toteuttaa. Taloudellinen kehys on otettava huomioon, mutta talous ei saa istua kuljettajan penkillä, kommentoi Nygrén.

Ulrika Lundberg johtaa monimuotoista kouluverkostoa, Iniön koulun kolmestatoista oppilaasta keskustan Malmsin koulun 340 oppilaaseen.

Lundberg on samaa mieltä Nygrénin kanssa: strategiaprosessi on ollut onnistunut. Ja hän on itse tyypillinen esimerkki siitä, miten tärkeää on, että yhteydet toimivat saaristossa.

– Asun Mielisholmalla, mutta työmatkaani kuluu 20 minuuttia; kaksi minuuttia autolla, kaksi minuuttia lossilla ja viisitoista minuuttia autolla.

 

Valtavan vähän marinaa

Lundberg johti Iniön tulevaisuuspajaa.

– Oli antoisaa keskustella syvällisesti. Ruikutusta oli todella vähän. Sen sijaan tehtiin rakentavia ehdotuksia ja osoitettiin uskoa tulevaisuuteen.

Mutta jotta keskustelut johtavat johonkin, on tärkeää, että on luonnos ja rakenteet, joita seurata. Hän pitää sovellusta hyvänä strategiatyökaluna.

– On tärkeää, että työssä on rakenne. Nettisovelluksesta voi tarkistaa, siellä on selvä kokonaiskuva siitä missä mennään ja missä kohtaa prosessia itse on.

Lundberg sanoo, että strategiaprosessi sopii yhteen peruskoulun uuden opetussuunnitelman kanssa.

– Näillä on itse asiassa hyvin paljon yhtymäkohtia, toimimme myös kouluissa aivan uudella tavalla!

 

Toimii kaikkialla kunnassa

Toimintatavat eivät häviä strategiaprosessin jälkeenkään.

Viimeisten kahden vuoden aikana on johtoryhmä asunut ja työskennellyt kahdesti vuodessa kaikilla kunnan alueilla.

– Olemme asuneet esimerkiksi viikon Iniössä ja kutsuneet kuultaviksi kymmenen Iniöläistä kerrallaan kertomaan näkemyksistään.

Mutta eikö tule liian työlääksi muuttaa niin paljon?

– Emme saa tyytyä tilanteeseen ja luulla, että kaikki on nyt hyvin, silloin olemme epäonnistuneet. Meidän on haastettava itseämme koko ajan, sanoo Nygrén.

LearningMiles menetelmään kuuluu tunnustella osanottajien “sykettä”. Heidän annetaan kirjoittaa sen hetkiset tuntemuksensa.

– Mittasimme päälliköiden sykkeen, ja palaute oli hyvin myönteinen. On koettu merkitykselliseksi se, että niin monet ovat saaneet olla mukana luomassa omaa tulevaisuuttaan, sanoo Nygrén.

Teksti ja valokuvat: Camilla Berggren